Lähettäjä: keke
Päivämäärä: 26.1.12 17:51:37
Tässä kaunis tarina vuosien takaa. Olikohan kellään sennulla kokonaisuudessaan tallessa.
Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 15.12.03 14:09
Ilmenneestä tuskaisesta tilanteesta raportoin tässä teille hyvät
kanssaihmiset tällä mainiolla yleisöpalstalla, kuin neuvoakin kysyen.
Kun on näin, että mitä en muista ennen tapahtuneenkaan, kun kaupassani
(siis jossa käyn hakemassa voita, lihaa, lamppuja ym tarvetta) on
kassaneiti johon olen kaiketi ihastunut, aivan, olen joutunut tämän nyt
myöntämään. Hän vain on niin sulokas etten mahda mitään tunteeni
tilalle. Älkää väärin käsittäkö en ole mihinkään ryhtynyt enkä muuta
edes puhunut kuin normaalin "päivää" ja "olkaa hyvä ja kiitos" ja
"näkemiin" kun olen tuotteeni maksanut ja etukortin esitellyt. Mutta
huomaako hän tilani ja kertooko siitä ystävättärilleen ja saanko oudon
maineen. Kun voi jokin seikka käytöksessäni silti ilmentää sieluni
myllerrystä tämän neidon nähdessään. Miten tällaisessa pitäisi
menetellä.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: JM
Päivämäärä: 15.12.03 14:12
Paneppa puhkanumero sen etukortin lomassa tyttöselle... :P
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Dana
Päivämäärä: 15.12.03 14:17
Nauti Keijo täysin siemauksin.
Niin minäkin teen, kun minusta kulmakuppilan baarimikkonuorukainen on aivan ihana!
Nuo tuollaiset palveluammatin harjoittajat kun oikeastaan ovat ihan sitä
varten vain, että me muut saamme heihin ihastuneita silmäyksiämme ihan
luvan kanssa heitellä.
Ja miksei, Keijo, kaltaisesi reipas miekkonen voisi ostostensa lomassa
sutkauttaa jotakin miellyttävää ja jopa henkilökohtaisemmaksi
tulkittavaa? Viisas kassaneiti osaa kyllä ottaa onkeensa, jos "on
otollaan". Mutta jos ei, kukaan ei voi sinua hienovaraisesta
leikinlaskusta ja flirtistä ainakaan seinää vasten laittaa.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 15.12.03 14:39
Aivan mahtavia neuvokkeja täällä jaetaan tunne-elämänsä sokkeloissa
kiemuroivalle kanssaeläjälle, toki voin vain ihmetellä ja kummastella
mitä teen jos käyttöön ottaisin tuon puhelinnnumerotempauksen,
ensinnäkin luultavasti poistuisin kaupasta niin äkkiä että unohtaisin
ostoksenikin kassalinjalle josta tämä neiti joutuisi ne korjaamaan eikä
tämä synnyttäisi myönteistä ilmapiiriä henkilöäni kohtaan, toisaalta
vallankin kauheaa olisi jos hän minulle soittaisi (mihin tämä
puhelinnumerojuttu epäilemättä tähtää) kun jos en osaisikaan mitään
järjellistä sanoa vaikka jossakin seurassa vallan supliikkimies ehkä
voisin olla. Tuommoinen flirttailu ja sen aakkoset on kyllä hieno ja
jalo taito myös ehkä etelämaalaisperäisyydessään. Mutta mitä helskuttia
minä teen kun olen ehkä menossa tämän täällä aikaisemminkin
mainitsemani rouvasihmisen luo kahville ja jos sydämeni askaroikin
kaupan kassaneidin parissa. Kauheaan tilanteeseen voi ihminen joutua ja
mikä on pahinta, se että en minä ole tätä tietoisuuteni piirissä
järjestellyt.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Yxx
Päivämäärä: 15.12.03 14:52
Etkai sinä vai Rovaniemen Siwassa käy?
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 15.12.03 15:02
:D
Anteeksi Keijo, ei saisi nauraa tilanteellesi. Mutta kun kirjoitat
hauskasti. Olet selvästikin supliikkimiehiä niin rohkaise vain mielesi
ja kerro piinallinen tilanteesi suoraan viehkolle kassaneidille.
Varsinkin, jos rouva, jonka luokse olet menossa kahville, ei ole omasi.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: kassaneiti
Päivämäärä: 15.12.03 15:14
Neiti kyllä huomaa, miten nuoret herrat eivät uskalla katsoa silmiin ja käsi vapisee rahoja ojennettaessa ;).
Mutta neuvoa lähestymiseen en voi antaa, koska ainakin tällä neidillä on
korkea moraali siinä, ettei asiakkaisiin sotkeudu. Kannattaisiko
kytätä sopiva tilaisuus työajan ulkopuolella.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Terroristi-Jude
Päivämäärä: 15.12.03 15:36
Yxx: Hyvä huomio! X)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: ISO-J
Päivämäärä: 15.12.03 15:56
Älä Keijo selittele, vaan TOIMI, hyvä mies !!!!!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Rick
Päivämäärä: 15.12.03 16:13
"rouvasihmisen luo kahville ja jos sydämeni askaroikin kaupan kassaneidin parissa."
Tästä saikin aasinsillan yhteen totuuteen. Eli mistä tietää, että mies osoittaa todellista rakkautta naista kohtaa???
- Fyysisen kanssakäymisen jälkeen mies sanoo naiselle, rakkaani - ajattelin koko ajan vain sinua ;)
Mutta tuskailemalla tilannetta Keijo, niin ethän saa koskaan tietää mitä
neiti oikeasti ajattelee tiskin takana, siis tee asialle jotain!
Huomenna voi olla jo liian myöhäistä. No joo, toki helpommin sanottu
kuin tehty.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: miepä
Päivämäärä: 15.12.03 19:36
pakko tunnustaa että minä itse vanhana asiakaspalvelijana kerran menin
ja ihastuin kantikseen.. lunttasin nimen asiakaskortista soitin
numerotiedusteluun ja ukolle.. hehh.. tutustuttiin mukavasti, isompaa
suhdetta ei tullut "senssipuolella" mutta ukko on nykyäänkin yksi
"isoveikoistani" eli totaali luottokamu!
ei se tiskintakana oleva mikn mörkö ole. saa niille puhua.. ja söpösti
kun punastuu ja kysyy että "tota.. mihinköhän aikaan sä teet sun
miehelles kotona ruokaa?" saa selville monelta nainen vapautuu ja että
onko hän varattu.. kun naikkonen sitten naurahtaa että:" kuule katti saa
shebat tossa puolen ysin jälkeen" voisit tarjota pilkkiseuraa tuoreen
ahvenen metsätykseen...
kyllä se siitä:)) STENPPIÄ!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Dana
Päivämäärä: 15.12.03 19:51
...Keijo, suosittelen että ajattelet asiaa vielä kerran, vaikka nämä
yltiöpäät täällä sinua asiakseen nyt ajavat kohti ihmissuhdetta.
Jos kotisi välittömässä läheisyydessä ei ole toista, vaihtoehtoista
puotia, MIETI hyvä mies mitä teet, jos käyt suoraan asiaan ja sopertelet
jotain himon tunnustuksia eikä tyttö oikein innostukaan? Närkästyy
jopa? Soittaa paikalle KAIKKI naispuoliset työkaverinsa ja yhdessä he
NAURAVAT sinulle kuten vain joukko naisia kastroivaan sävyyn nauraa voi.
Kestätkö sen, vai autoiletko jatkossa markettiin?
Jos ryhdyt toimiin, muista aina jonkinasteinen monitulkintaisuus. Ihan
vain sinun ja lähikauppiaasi suhdetta ja sen jatkuvuutta silmälläpitäen.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 15.12.03 20:24
No en ole kyllä Rovaniemen Siwassa asioinut mutta oliko tämä vihje että
sielläkin olisi viehättävä kassaneiti ei herrajumala kun tässä
yhdessäkin tapauksessa on riittävästi päänvaivaa? Ja kyllä oli tämä eräs
nimimerkki oikeassa siinä että ei ole tämä mainitsemani rouva oma
rouvani vaikka onkin avioliittonsa käytännön seikoissa erilleen kasvanut
eli en ole sikäli huono ihminen että olisin liiton särkenyt vaan on se
tapahtunut ennen henkilöni ilmaantumista tähän draamaan. Mutta toki
tekisin tälle rouvalle vääryyttä jos hänen luonaan kahvitteluja
jatkaisin ja sitten kuitenkin kassaneitiä puhuttelisin. Mainioita ovat
nämä neuvot olleet kyllä ja niiden taustalta varmasti voin lähestyä
paremmin tätä viiltävää ongelmaa kun totta on kuitenkin että tämä
kassaneiti on mielessäni keskellä iltauutisten ja vaikka missä. Ehkä
tämä syvästi humanistinen "Dana" joka minua tässä viimeksi neuvoi on
kovin oikeassa että ei nyt hätiköidä ja ehkä on parempi rohkaistua ja
puhua vain yleisiä tosiseikkoja aluksi, ettei nyt heti mitään
rakkaudentunnustuksia enkä kyllä tohtisikaan!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: miepä
Päivämäärä: 15.12.03 21:17
elä ole keijo tylysä!
ilmankos mie ukkoni kanssa yhteen osuin ku molemmat on yhtä pölöjä...
kaikki muut vaan miettii ja pähkää.. eihän siihe kuole jos joku sun
perääs nauraan.. mulle nauretaan pitkälti päivittäin ja päin naamaa..
taidankii olla astetta narustavamman naamanen emakko.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 16.12.03 11:17
Nostetaanpa, josko Keijo käy kaupassa tänään...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: LaukkaHaukka
Päivämäärä: 16.12.03 11:38
Älä maksa Keijo ensi kerta tasarahalla, vaan jollain tilanteeseen
sopivaksi katsomallasi setelirahalla, ja lausu samalla hunajaisesti:
"pidä loput. Osta vaikka jotain pientä kivaa itelles.."
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 17.12.03 00:37
Hieman järkyttyneessä mielentilassa elelen kun tänään tosiaan nyt sitten
sanoin ja puhuin tälle ihmiselle muutakin kuin kiitos ja näkemiin
mutta kun avaukseni taisi olla jotakin sellaista kuin että näin
pakkasten tultua puhuin Suomi-neidon poskipäistä joihin veri vaatii
kukkaset tai jotakin tällaista pöljää vaikka hän oli tietenkin sisällä
kaupassa eikä missään pakkasessa mutta ainakin häntä nauratti joten
eikö olekin se ehkä suotuisaa? Pahinta kai olisi jos hän olisi
suuttunut tai saanut jonkin berserkkikohtauksen, ja vielä jupisin
jotakin saunanlämmityksestä mikä nyt oli myöskin ehkä pöljää voihan hän
nyt pitää minua jonakin hiipparina joka etsii saunaseuraa kaupoista
vaikka ehkä olen vainoharhainen tässä. Huomenissa täytyy tarkkailla
tämän neidin olemusta keksihyllyn varjostamana ja jos ei hän vaikuta
järkkyneeltä niin taidanpa, kehveli, jatkaa näitä puheitani eri
aihepiireistä tosin tietysti, onhan kyllä niin että ei asia etene
mihinkään johtopäätökseen jos en näin tee. Harkita täytyy vaan kovasti
mitä puhuu ja keskustelee, ettei esimerkiksi ala tarjoilla viinaa
vaikka se onkin alkoholeista suosikkini niin eihän voida olettaa että
hän ymmärtäisi asian näin vaan vaikka sitä kulttuuria ja sisustamista
ja matkailua ja tällaista voi käsitellä ettei leimaudu yhden asian
ihmiseksi.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: teme
Päivämäärä: 17.12.03 01:04
ei millään pahalla keke mut tää on hauskaa luettavaa :)
Niin ja, varo muuten ettei se huomaa sua sieltä hyllyn takaa kurkkimasta, ainakaan montaa kertaa peräkkäin ,)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: janiv
Päivämäärä: 17.12.03 02:51
Kävinpä kerran ostaa kaupasta maitoo ja valmispizzaa ja sit kassaneiti
kysy, että mahanko mie olla sinkku. Noh sanoin siihen, että "Joo
ostoksistako päättelit." Sit jo aattelin, että pitäsköhän tuota neitii
pyytää vaikka leffaan tai jotain, mut eennenku kerkesin pyytää ni
kassaneiti vastas. "Ei en mie ostoksista vaan siitä, ku oot noi
helevetin ruma." :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 17.12.03 02:54
hehee! kivat mielikuvat nousi heti Keijosta kurkkimassa keksihyllyn lomasta ja janiv:stä pizzaostoksilla.
Jään oottelee miten Keijo edistyy...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: LaukkaHaukka
Päivämäärä: 17.12.03 07:38
Go Keijo go!!!!!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: xx
Päivämäärä: 17.12.03 08:15
Toi janiv:n oli HYVÄ!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: ISO-J
Päivämäärä: 17.12.03 08:47
Voi Keijo, kyl sie oot yks saamarin pähkäilijä...:)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Kaarina
Päivämäärä: 17.12.03 09:02
Ookkos sie muka oikeesti sanonu tuon?-)
Otat krediittiä muiden jutuista, hyi sua.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 17.12.03 09:06
Keijo, älä sitten kauheesti kuitenkaan siinä kassalla rupea aina turinoimaan, vaan koita nyt hopusti tehdä treffit tai jotain.
Meinaan, ettei se Kassaneidin pomo kyllä katsele sua suopein silmin, jos
kassalla pitkään läyryät. Puhumattakaan niistä takanasi seisovista,
vuoroaan odottavista asiakkaista. Niin, paitsi jos pääset kauppaan
silloin kun ei ole ruuhka-aikaa.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Häntäremmi
Päivämäärä: 17.12.03 09:14
No vinkkaappa tytölle silmää seuraavan kerran ja JM:n ehdotus perään eli puhkanumero etusetelin mukana.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: VantteraTamma
Päivämäärä: 17.12.03 09:16
Niin,ja ole tarkkana tosiaan ostoksien kanssa..ettei vaan banaania,
makkaraa ja karjalanpiirakoita, turhan vihjailevaa sellainen.
Maksa isolla rahalla, et saa pihin ja köyhän leimaa ohtaasi.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Häntäremmi
Päivämäärä: 17.12.03 09:30
VT : Täällä luokassa vähän ihmiset ihmetteli kun räjähdin nauruun lukiessani viimeistä kommenttiasi :D
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Pippi
Päivämäärä: 17.12.03 09:36
Lyö yksi mahd. komia banaani (ei mustunut!) ja kaksi mandariinia tiskiin
(varmista etteivät ole kuivakan olosia), eiköhän tyttö ole myyty :D
tai oikeemmin ostettu.. Joo ja sitten visat viuhumaan, naisethan nyt on
niin ostettavissa. Maksaessasi voit vähän viittoilla alaviistoon ja
iskeä hemasevasti silmää! Muista viikset ja viiksivaha, ja hiuksissa
tietty brylcreemi. Toppauksiakin voit kokeilla "siellä"
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: LaukkaHaukka
Päivämäärä: 17.12.03 09:45
No mitä niitä banskuja tiskiin mätkimään. Tunge mieluummin yksi
EU-direktiivimittojen yläpäässä mittojensa puolesta oleva hedelmä
punttiin, niin eiköhän kassaneidille ala selviämään, ettei Keijoa
kiinnosta pelkkä kaupankäynti - päivittäistavaroista.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: VantteraTamma
Päivämäärä: 17.12.03 11:11
Kaikella tavaralla on tosiaan hintansa..ja jos sieltä kaupasta saa tumppuja, niin niitä nyt ei kannata ainakaan ostaa..
Kortonkipaketti on myös hyvä ostos, kysyt vielä että mitäs myyjätär suosittelisi kun nuo normaalikokoiset vähän ahistaa?
Tai sitten varastat jotain niin että kassaneiti oikeen hihasta lähtee sinua takahuoneeseen viemään..
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: teme
Päivämäärä: 17.12.03 11:16
älähän nyt VT, keke kohta ottaa tosissaan nämä ! Tästä tuli jonkin
sortin saippua nyt kun pitää koko ajan kattoa et joko se jamppa kävi
kaupassa :p
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Rick
Päivämäärä: 17.12.03 11:34
Mitenkäs toimis pornolehdet ja koppa olutta? Tulis ainakin selväksi,
että olet yksinäinen sinkku ja naisen puutteessa. Tietähäntä vaikka
neidin äidilliset vaistot heräis, että pelasta poika pinteestä ;) Tai
sitten tuohon menee viimeisetkin mahikset ...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Pippi
Päivämäärä: 17.12.03 11:39
On Rick ehkä vähän riskaapelia.. mutta toisaalta eihän sitä koskaan tiedä!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: VantteraTamma
Päivämäärä: 17.12.03 11:41
Kylpyvaahto on kans hyvä ja jokin öljy..
Voi sitten vihjaista että kun ei ole mitään missä vaahtoilla ja ketä hieroilla..jos neiti vaikka tietäis..
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: LaukkaHaukka
Päivämäärä: 17.12.03 11:51
Äidilliset vaistot bornolehdestä!?! Voi sitä lapsiraukkaa, jos tommosen äidinrakkauden kohteeksi joutuu..
Sitä paitsi ite kassalla useitakin vuosia joskus istuneena lähinnä tuli
mieleen noita kiiltapintaisia lehtiä ostavista äijistä, että ne ei
muuten saa, ku katse keskiaukeamalla ja **mppuun.
Paitsi ne inttipojat oli kyl erijuttu...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: noviisi
Päivämäärä: 17.12.03 12:33
Jos Keijon puhelahjat ovat samaa tasoa kuin kirjoitustaito, luulisi
kassaneidin lämpenevän moisen supliikkimiehen haastellessa
smooltoolkkia. Tietenkin jos neiti on hyvin vahvasti varattu tai Keijon
ulkonäkö on kuin aasin ahteri, tilanne voi olla toinen...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: oikeesti
Päivämäärä: 17.12.03 12:40
Mikään ei ole ahdistavampaa kuin ihastunut asiakas. Kassalta sai aina
rynnätä paniikissa pois kun näitä tyyppejä näkyi, jäivät vielä kadulle
kytikselle kun safkikselle piti mennä.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: VantteraTamma
Päivämäärä: 17.12.03 12:53
Ja ainahan voit ostaa kassaneidille jokin pikkujutskan joululahjaksi ja kiittää näin
hyvästä palvelusta(..mutt elä sitten kauhian kovaan ääneen)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 17.12.03 13:51
Hirmuisen määrän kommentaareja onkin kerännyt tämä aihelma ja johan
tässä pitää vetää kaulaliina naamansa ympäri kun kylille menee tai pipo
silmille kun tässähän tulee leikkisästi sanoen kuuluisuuden kiroja
vaikka en tietenkään ole Abba (ruotsalainen) tai kotoisammin vaikka Arvi
Lind tai Lalli Partinen tai tämä hauska Petelius tai muu suurmies.
Mahtavia ja hienoja olivat nämä neuvokit joita yön ja aamun tunnit ovat
tuoneet ja kyllä vinkistä vaarin mistä myöhemmin, nämä puuhat
eksoottisten hedelmien kanssa kyllä vähän hämmentävät eivätkä ehkä
täysin kävisi yhtä jalkaa psykologis-sosiaalis-ruumiillisen olemukseni
kanssa ja kun ehkä kiusaantuisin jos minun pitäisi pujottaa hedelmä näin
taskuuni unohtamatta vaanivaa myymälävarkaus-näkökulmaa tässä ja
sitten olisikin peli pelattu! Joku näistä kirjailijoista piti
ihastunutta asiakasta jommoinen nyt eittämättä kyllä olen, ahdistavana
mutta en minä kyllä pihalla vaani ketään ja koetan olla korrekti enkä
siis sohi ketään millään lauantaimakkaratangolla vaikka se onkin
kehoviestintää. Mutta siis tämän tuoreen raportin tapahtumain
kehityksen kulusta säästin tähän loppuun kun tapahtumain kärrit ovat
kyllä kiitäneet ja kovasti sittenkin, nähkääs kun tein tänäänkin sitten
kauppaan asiaa tuon sisikuntani palon tähden ja kun en normi-oloissa
päivittäin käy niin sattuikin tämä neiti olemaan nyt muissa tehtävissä
eli laittamassa joitakin pesupulvereita niiden paikoille, ja näin hän
ikään kuin yllätti minut kun olin etenemässä suunnittelemaani
pisteeseen eli sen täyteläisen keksihyllyn takamaastoon. Ja hän, hyvä
isä sentään otti ja puhutteli minua oma-aloitteisesti tiedustellen
olinko eilen jotakin unohtanut kun taas tulin ja toki olin samassa
punainen kuin krapu mutta sain kuin sainkin tilanteen hallintaan ja
sanoin tilanteen vaativan parempaa lihaa ja samalla sain tilaisuuden
osoittaa henkilöni luokkaa valikoimalla hienon ja jalon
paistikimpaleen. Kun minua hirvitti tilanteen liian nopea eteneminen
jos keskustelu jatkuu pesupulverien luona niin jahkasin kunnes tämä
mainio neiti (jonka nimestä olen kyllä visusti tietoinen, sehän lukee
hänessä mutta tietenkään en sitä paljasta tässä)(ja toki hänkin tietää
että olen Keijo kun sehän taas lukee pankin kortissa) niin kunnes tämä
neiti palasi kassalle ja siellä sainkin tilaisuuden muina miehinä kysyä
onko hänellä ponia? Mihin hän nauroi ja kiisti, toivottavasti ei
luullut minun luulevan hänen haisevan ponilta, mutta juoneni tarkoitus
oli selvittää onko mahdollista että hän lukisi näitä artikkeleja täältä
"bittiavaruudesta" koska silloinkin voisi olle peli olla pelattu jos
hän olisi sellainen poni-ihminen joka täällä käy. Mutta hänpä
vastavuoroisesti kysyi (takanani ei ollut jonoa tässä) onko itselläni
siis ponia johon kerroin olevanikin juoksevan hevosen omistaja ja mikä
parasta hän sanoi että olisipa ihanaa nähdä joskus tällainen hevonen ja
näin siis juoneni toi kyllä oikean jättipotin ja kun vielä muistin
maksaa sellaisella kortillani jossa on tämä VISA-merkintä niin johan
olivat pullamme uunissa kun muistin vielä nämä hyvät neuvot enkä tehnyt
liian arkipäiväisiä (makkara, pölypussi, kuivattu luumu) ostoksia vaan
loin mielikuvaa. Pihalla pitikin sitten oikein rallatella kun tämä
kauppareissu näin voitoksi kääntyi eikä, sen olin pannut merkille,
tämän neidin sormessa ole merkkiäkään sormuksen käytännöstä mistä
juonenpunoja voi päätellä että kihlausta ei ole tapahtunut. Nyt olen
ollut kiihkotilassa ja vallan sielullisessa sykkyrässä ja pitipä oikein
juhlanapsu ottaa tapahtumain kulkua suunnitellessa sillä kyllä on nyt
niin että kauppaan taas tieni vie minut joskaan ei tänään sillä ei pidä
innostua liikaa koska muuten voi saada jonkin kahjon ja sellaisen
häirikön maineen, vaan käytöstavat ovat nyt tärkeitä.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Do diih!
Päivämäärä: 17.12.03 13:59
Onneksi olkoon Keijo, mutta voisitko sitten seuraavan tekstin jakaa
kappaleisiin, koska tuosta yhteenpötköön-kirjoittelusta sai päänsäryn
:)? Ja pakkohan nyt tälläistä mielenkiintoista ihmissuhteen
kehittymiskeskustelua on seurata päänsäryn uhallakin... ;)
Tsemiä vain sulle jatkossakin!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Hepu
Päivämäärä: 17.12.03 14:00
Hyvä Keijo, toivotan pitkää ikää ja menestystä rakkaustarinallenne!
Ihanaa :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: LaukkaHaukka
Päivämäärä: 17.12.03 14:02
Hyvä hyvä! Ei kun likka kärrin kyytiin sitten vaan. Siinähän on koppamallissa aika lähekkäin istuttavakin. ;)
*ihanaa tämmönen arkipäiväromantiikka..!*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Dana
Päivämäärä: 17.12.03 14:02
Voi vau Keijo, mahtavaa.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: mie
Päivämäärä: 17.12.03 14:05
On tämä kyllä eriskummallinen ketju... Hyvä Keijo, anna palaa! Ja muista pitää meidät ajan tasalla!!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Kake
Päivämäärä: 17.12.03 14:19
Ai että tämä on ikuiselle romantikolle mannaa!!
*odottaa kiihkeästi jatkoa*
Ja voi miten värikkäästi kirjoitettu, pidäthän meidät Keijo ajantasalla (ja kutsut koko HT:n sitten häihin)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: joo
Päivämäärä: 17.12.03 14:31
Osta paketti kondomeja ja kysy onko niitä pienempää kokoa. Ainakin kassaneitiä naurattaa.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Mononen
Päivämäärä: 17.12.03 14:38
Sillä aikaa Keijo kun sää otat sitä napsuasi ja puntaroit seuraavaa
sirtoasi, niin joku vikkelämpi tyyppi käy pokaamassa kassaneitisi, ja ne
on jo tänä iltana nauttimasta kynttilänvalolounasta jossain
ravintolassa, ennen siirtymistä jomman kumman residenssiin harrastamaan
intiimimpää kanssakäymistä....
... JOTEN ÄLÄ JAHKAILE VAAN PISTÄ TUUMASTA TUPAKAKSI, muuten jäät nuolemaan näppejäsi!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: VantteraTamma
Päivämäärä: 17.12.03 14:40
..joo, rusinat taisi unohtua, siitä vastaan ostoksille.. onnea yrityksille, yrittäjää ei panna, eiku yrittänyttä ei laiteta!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Kake
Päivämäärä: 17.12.03 15:54
Eikä mitään härskejä höpö-höpö-juttuja!! Jos se kassaneitsykäinen on
yhtään kaunis/söpö/hyvän näkönen tms. ja varustettu vielä
aivokapasiteetilla, se saa aivan varmasti kuunnella päivät pitkät edellä
mainitunlaisia ällötyksiä. Ei enää paljoa hymyilytä, jos joku
kymmennen kerran samana päivänä vääntää vitsiä jostain kortsuista.
nimim. on kokemusta
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: jag
Päivämäärä: 17.12.03 16:01
Tää on ihana topikki:)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: ladyq
Päivämäärä: 17.12.03 16:13
Jep,nyt vaan keijo toimintaa=)Mutta jätä ne härskit jutut
sikseen.Eikö?Itselle ei ainakaan kovin hyvää kuvaa jäisi.mikään ei ole
ärsyttävämpää kuin koko ajan törkyjuttuja viljelevät miehet.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Lacet
Päivämäärä: 17.12.03 16:31
Nauroin ihan katketakseni tätä topiccia lukiessani.. ;) ihana kirjotustyyli Keijolla.. ;)
Keijolle tsemiä!!!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 17.12.03 16:34
Mie luulen Keijon kirjoitusten perusteella, että hän osaa kyllä käyttäytyä eikä mene sieltä, mistä aita on matalin.
Mutta Keijolle silti semmoisen vinkin vielä antaisin, että kun se
rouvakin oli Keijolla kuvioissa. Että muistaapi perua kahvistelutreffit,
jos pääsee Kassaneidin kanssa pukille (kärryjen), ettei se rouva vaan
pannu kuumana turhaan Keijoa odottele.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: miepä
Päivämäärä: 17.12.03 16:41
mie pirän kanssa keijolle tummukat pytyssä!
katot sitten ettet het laita naikkosta paskanlappooseen kun sen tallille
viet.. ei tuu kuule mitn. ei muuta kun sauomalainen reen eteen. pari
taljaa lämmiksees ja pelto,mehtä,jää-ajelulle kuun kumottaessa.. vähän
kuumaa lökiä siihen aisakellon kilkatuksen lomaan heposen
kävelyhetkellä..
huoh..
miks minun ukko ei oo romantikko puhumattakaan että elukkapuolelta. hhö.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Annica
Päivämäärä: 17.12.03 18:02
Ihan paras.Mainio tyyli kirjoittaa tuolla Keijolla!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Kaarina
Päivämäärä: 17.12.03 20:09
Gooooooouuu Keijo!
Vallan mainio tarina ja tuo tyyli kirjoittaa :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: teme
Päivämäärä: 17.12.03 20:32
Tää todellakin on saippuaa. Pakko myöntää et tänään kesken tentin kävi
mielessä et jokohan se keke on pistäny, pannu, haisemaan :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: up
Päivämäärä: 17.12.03 21:27
Keijo, Keijo, kerro kui kävi.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Rouva28
Päivämäärä: 18.12.03 08:41
Voi yök.Jos joku mulle noin puhuis kuin Keke niin yökkäisin sen
kengille.Liekö sitten itse liian nuori tms.Kuinka vanhoje tää seniori
palsta oikein tarkoittaa?!?!Yli 60????
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Pippi
Päivämäärä: 18.12.03 08:44
Rouva28: no mikäs se eläkeikä oikein on - 65 käsittääkseni? 60-vuotias
on vielä aivan liian nuori osallistumaan senioreiden keskusteluihin..
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Anis
Päivämäärä: 18.12.03 09:03
Ihana tarina, tähän jäin nyt koukkuun minäkin!
Pidä Keijo tyylisi ja jatka samaan malliin. Kassaneiti on selvästi
näyttänyt sinulle vihreää valoa, joten ei muuta kuin anna palaa!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Dana
Päivämäärä: 18.12.03 09:06
No niin, Keijo, kello käy jo kymmentä, mars kauppaan!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 18.12.03 11:14
Nyt Keijo kipinkapin kauppaan! Tää tahtoo kuulla lisää!
Kirjotustyyli on uskomaton, et mitään kirjaa oo aatellu kokemuksies pohjalta kirjottaa?
Paras oli ehdottomasti neidin poninomistajuuden vieno tiedustelu, mutta
ei kyllä välttämättä olisi Keijolle haitaksi vaikka neiti kassaneiti
näitä lukisikin:)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: dippadaa
Päivämäärä: 18.12.03 11:25
Onko Keijo lähtenyt ostamaan kihlasormuksia vai missä viipyy?
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 18.12.03 13:16
Jotenkin kauhistuttava on tämä kehitysten kulku johon olen itseni
suistanut kun tuntuu siltä että en enää olisi täysin enkä ollenkaan
tapahtumain ja tilanteiden ohjaksissa. (Yritän nytten muistaa katkaista
tämän aiheen välillä vaikka usein se kyllä unohtuu kun sellaisessa
mielen ja tunteen kiihoitustilassa näitä muistiin merkitsee.) Niin kun
näitä neuvosia puntaroin hiljaa iltasella ja uskotteko niistä läheisen
kanssa keskustelin mutta toki vain hevosen kanssa, onkohan kenelläkään
enää tällaista tapaa olemassakaan, mutta se kyllä ymmärtää yllättävästi
ihmis-maailmankin asioita ja minunkin asioitani kun olemme samaa
sukupuolta ja tätä kautta on vähän yhteiset nuo ilot ja murheen alhot
kanssa myös. Siinä juttukumppanilleni heitin vielä runskit yöheinät ja
niinpä oli palloksi itsensä syönyt että toivon sen ei-aiheuttavan
ongelmaa tilanteen kehitykselle.
Kun tietenkin siinä poltteissani heräilin jo neljän aikaan kuuta
tuijottelemaan ja älytönnä tuvassa ees taas kävelemään. Päätin että
tänään en mene kauppaan koska vaikeasti saavutettavuus on aina
eittämätön etulyöntiasema näissä lemmen epistoloissa paitsi silloin kun
selkeästi ei ole. Kumminkin sitten tiesin että menen kuitenkin! Näin
pähkähullu on ihmisen mieli ja tajunnan piiri että yhtä aikaa
vakavissaan miettii että menen ja enkä mene. Mutta menen kumminkin. Ja
oli samanlaista haahuilua se menoni kuin oli elokuvassa "Kievarin
kummitus" jossa ei viime kädessä katsoen ole päätä eikä häntää sillä
johan lähtiessäni (eli siis lähdin kuten nähdään) raapaisi auton kylki
puuhun ja tämän päätteeksi ajelin puolet matkasta käsijarru päällä ja
vielä tämän huomattuani laitoin johdonmukaisuuden puutostilassani
radionkin soimaan. Aivan kuin olisin koko aamun nipsinyt aimo tirviäisiä
mutta ajanmukainen puhalluskoe olisi osoittanut tämänkertaisen
raittiustilani, kyllä. Vaatepartenikin taisi roikkua niin ja näin mutta
lantaa ei minussa nyt ollut tai en ainakaan huomannut, mitään
ylimääräisiä houkuttimia, hiusvesiä tai muita en ollut tohinoissani
asetellut ja uskonkin että luonnollinen ja tukkipuumainen ja
kuvaannollisesti lyyrillisen jäkäläinen olemus onkin sitten valttia
tässä muovisessa realiteetissamme.
Niin lantaa puvussa eli ei, niin kaupassa valitsemani strategiat sitten
menivät päreilleen kun ajattelin taas lipua edellä lyhyesti kuvailemani
keksihyllyn maastoihin tekemään havaintoja päivän mielialoista kaupan
piirissä ja kokoamaan ajatuksiani, niin tulikin tämä sanottakoon se nyt
ääneen, palvontani kohteeksi kohonnut neiti jo siinä
sisäänkäyntiportilla vastaan ja näin vei minulta yllätysedun kun enhän
voinut vastavirtaan kassakäytävääkään pitkin sisemmälle myymälään
rynnistää. Ja vielä siinä toikkaroin päin sellaista ostoskoripinoa joka
ei kaikkivaltiaalle kiitos tässä sentään kaatunut vaan ehdin pelastaa
itse aiheuttamani sekavan tilanteen. Mutta enhän ehtinyt edes "hyvää
päivää tai huomenta" sanoa kun tämä neiti otti aloitteellis-edun
käteensä näin, ja ehätti kysyä muistaakseni että onko taas vajetta
taloustarvikkeissa ja mitenkä on se hevonen voinut. Miltei silmän
iirikset sumeina ja sisäelimet yhtä aikaa kauhun ja riemastuksen ja
sisäerityksen tilanteessa kerroin heinän syönnistä ja mahasta ja sitten
kiihkeän tilanteen puitteissa kääntyivät vielä ennakko-asetukset
ylösalaisin kun hän sen repliikin muodoissa jonka olin ajatuksena ikään
kuin itselleni sovitellut, alkoikin kysellä etteikö joskus pääsisi
tällaisella hevosella ajelulle ja melkein sanoin että minunhan se piti
kysyä? Mutta en onnekseni, ehkä, sanonut vaan olin tietenkin
myöntyväinen tähän ajatukseen ja kerroin hevosen majapaikasta joka siis
kyllä on tietenkin omakin kotipesäni enhän minä tietenkään maakuopassa
asu, ja tätä tarkoitusperää varten hän sitten oivalsi kysyä
puhelinnumeroani kun en sitten siinä tilassani kai ollut mikään
rationaalinen. Niin siinä sitten siis hänen piti mennä kassalle ja
lupasi soittaa mutta ajankohta oli epämääräisyyden peittämä koska eräs
myymälän väestä oli sairastunut ja näin piti muiden vastaavasti
puuhastella enemmänkin, mutta minua ei tuo sairaus eikä muu siinä
huolettanut vaan purjehdin ulos ja autolle tallustellessa siinä,
huomasin etten ollut ostanut mitään ja näin saattoi käydä ilmi että tämä
tapaaminen olisi käyntini syy? Ja miljoonain ajatusten risteillessä
aivolohkossa hämmentelin tätä käännettä, jossa tämä neiti oli kyllä
varsinaisesti ottanut tilanteen puitteiden hallinnan käsiinsä ja saatoin
vain toivoa että olin pystynyt vastaamaan edes käsitettävästi ja
ihmismoisesti. Nyt tässä kirjaillessani tilanne on kuumeinen kun joudun
tarkkailemaan tuota latauslaitteessa olevaa puhelinta että se kenttä
piisaisi jos tulee yhteydenotto, ja muutenkin täytyy kiivaasti
valmistautua siihen josko tämä olisi onnen päiväni ja siis katsottava
että kärrynpyörissä on ilmaa ja parempi filtti penkillä ja muutenkin
kaikki kunnossa ja vielä kertoa hevoselle että voi olla elämäsi
käänteentekevin ja samalla merkitsevin vetotyö edessäsi vaikkei nyt
olekaan rahaa tarjolla tästä. Nämä tällaiset pikku puitteet pitää saada
kuntoon ja samalla kyllä antaa sitten luonnollinen naturalismin
vaikutelma ja kuva, etten nyt mitään viikinkihattua päähän laita enkä
lökiin liikaa mausteita ja muita sillä nyt on totinen paikka.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: :o)
Päivämäärä: 18.12.03 13:19
*hurraa, hurraa, hurraa*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Anis
Päivämäärä: 18.12.03 13:21
Voi, maltan tuskin odottaa jatkoa! Huomasin lukevani Keijon tekstiä ääliömäinen hymy naamallani :o)
Keijo, sinun ansiostasi maailma tuntuu taas hiukan mukavammalta paikalta elää!
Terv. nimim. ikuinen romantikko(ko?)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: jag
Päivämäärä: 18.12.03 13:31
Täälläkin hymyillään tietokoneen ääressä pölvästinä. Voi sentään miten ihanan romanttinen juttu:)
Et Keijo ole harkinnut kirjailijan uraa..? Kerro sitten äkkiä kuinka kävi, soittiko ja tuliko kassaneiti ajelulle vai ei...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Miruska
Päivämäärä: 18.12.03 13:31
Voi Keke, sää olet ihana! Jos tämä kyseinen kassaneiti olisin, niin
varmasti mukaasi lähtisin. Toivottavasti sujuu hevosajelunne hyvin.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: dippadaa
Päivämäärä: 18.12.03 13:37
Ihan vatsaa vääntää Keijon puolesta, niin on jännityksen paikka. Onnea
ja tarkista ihmeessä kumien kunto ajopelistäsi. Tai toisaalta, ihanaahan
se voisi olla tienpenkkaan jääminen ja voisitte sitten hypätä ratsun
selkään ja laukata yhdessä maailman tappiin.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 18.12.03 13:40
Sen verran pitää vielä tämän kojeen silmän edessä viivähtää, että kiitän
lukijoitani saamastani palautteesta sekä kommentista vaikka ei tässä
juuri naurun paikkaa nyt liene, sekä julkituodakseni hituvaisen
ihmetykseni siitä että kuinka tässä henkilöni nyt ikään kuin muuttui
viejästä viedyksi jos tanssiparkettien termi sallittaneen. Mutta ei kai
sitä auta murehtia ja nyt vain vartoilen soittoa ja noita mainitsemiani
puitteita kunnostelen ja ajelu-eväät varaan ja pidän mm. visusti
huolen etten tänään paista kalaa en itselle enkä kissalle sillä
tiedämmehän että kalan hyvyydestä huolimatta jäljet sen valmistuksesta
eivät ole romantillisia niin kuin naisväki pohjimmiltaan kaivannee ja
siksi pitänee kehkeyttää havujen ja paikoin lavendeelin tuoksua koska
jossakin ruusuntuoksussa elelevä mieshän on kyllä ilmiselvä kelmi
vaikkei sitten tosimaailmassa olisikaan.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Dana
Päivämäärä: 18.12.03 13:45
Voi Keijo, ethän sitten (edustamasi sukupuolen perinnäiseen, totuttuun
malliin) käy yhtäkkiä perääntymään, ja kapuloita rattaisiin laittamaan
vain siitä syystä, että neitonen äkkiä ottikin aktiivisen roolin ja itse
itsellen hevosajelun näin järjesti? Ja sinulta riisti määräysvallan?
Anna neidolle tilaisuus, sillä hän epäilemättä on tykönään myös
henkilöäsi analysoinut ja kuten omalta kohdaltasi tiedät, kenties jopa
öitään valvonut miettien kasvojenilmeitään ja käytöstään ja saataa
hyvinkin olla huolissaan mahdollisten törppöilyjensä seurauksista.
Mutta että, hyvin menee. Anna mennä.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Kake
Päivämäärä: 18.12.03 13:45
Minäkin täälä kyynelet silmissä (liikutuksesta ja naurusta) luen tätä!
Tämä keskustelu pitää kyllä ottaa talteen, ja lukea aina kun tuntuu
siltä, että ei aurinko paista risukasaan.
Voi Keijo kunhan kaikki nyt sujuisi niinkuin elokuvissa, ja sinä ja
kassaneitsykäinen katoaisitte auringonlaskuun kera hevoisesi vetämien
kiesien!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Paula
Päivämäärä: 18.12.03 13:47
*lisää, lisää* Hyvä Keijo, toivottavasti orhi osaa käyttäytyä! (sillä
orihan se hevonen on, jos kerran Keijon kanssa samaa sukupuolta. Ruunat
mitään noista jutuista ymmärrä...)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: murre
Päivämäärä: 18.12.03 13:47
*ihanaa*
odottaa jatkoa
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: ISO-J
Päivämäärä: 18.12.03 13:53
Tunnen itteni niin tuskaseks näitä Keijon juttuja lukiessain, jot tännää
pittää käyvä alkos. Tulee väkisi mielee Irwin Goodmani laulu sanat :"
Nenäni mä niistin ja housujani nostin, astuin sitten puotiin ja
......."...pähkäilijä, mikä pähkäilijä tuo Keijo !! Noi yksikertasest
assiist pittää iha romaani kirjottaa....
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: kastanja
Päivämäärä: 18.12.03 14:25
Keijon kirjotelmista tulee mieleen Markus Kajon tyyli kirjoittaa.
Mutta ihan noin vihjeenä että kioskinkassojenkin takana oltaisiin oikei
onnellisia jos joku, edes hivenen miestä muistuttava alkaisi jutustella
ja hieroa tuttavuutta :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 18.12.03 15:26
IHANAA!
Mäkin otan tän talteen ja luen piristykseksi kun tuntuu että seinät kaatuu päälle.
Kai Keijo muistaa heti raportoida meille kun kassaneiti soittaa?
*jää vahtaamaan tietokonetta, niinkuin Keijo puhelintaan*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Tiu
Päivämäärä: 18.12.03 15:51
UPEA tapa sinulla Keijo kirjoittaa! ♥
Kappalejaot vaan puuttuu mutta vielä mitä! Jatkat vaan samaan malliin! ;^)
*tunnistaa itsensä myös TODELLA hölmö ilme naamallaan lukemasta ja nauramasta ;oDDD*
LISÄÄ!!!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Satu
Päivämäärä: 18.12.03 15:56
IHANAA tekstiä Keijolta!
Muista vielä koppakärreihisi "pelkääjännaru", ettei hän kesken ajolenkin
kupsahda tottumattomana hevoskyytiin selälleen ja lyö päätään?
(aikoinani kyyditsin poikaystävääni...ei onneksi pudonnut) Ja usein
uinohtaa sen kun on itsellä ohjakset jos heppa rykäisee eteenpäin
yllättäen pitää siis itse kiinni niistä; vieressäistuja ei mistään.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 18.12.03 16:30
No niin kun tässä olin pitkin iltapäivää askaroinut ja orastavaa
hämärrystä seuraillut niin samallahan kyllä sielutieteilin siinä
keskenäni että eihän sitä tavallisesti käy niin kuin elokuvissa joskuss
sitten taas käykin. Että voisi olla puhtaaksiviljellympää realismin
sarkaa odottaa ja arvella ettei välttämättä puhelin pirahda kun "niin
usein pettyy ihminen". Ja sitten meinasi tulla härslaaki kuin entiselle
ruotsalaiselle kun tämä puhelin sitten soi ja siellä onkin vain tuo
naapurin kelvoton joka oli peruuttanut Taunuksen ojaan ja näin
jälkikäteen ajatellen hän saattoi kummeksua kun äjähdin että hemmettiäkö
se sinne juuri nyt piti töpätä ja sopisi vähän ajatella, mutta
käytiinhän se sieltä ylös kopeltamassa ja niin levotonna olin miesnä
että huomasin kyllä naapurin vaivihkaa haistelevan henkeäni että onko se
ottanut nuottiöljyä, onko. Vaikka itse juo sellaisia kelvottomampiakin
aineita joita en kyllä itse kaapissa pitäisi, siis näitä
marjasekoitelmia ja muita. Ja kaatuilee kekkulispäiten polkupyörällä
niin kuin vain suomalaisessa huumorielokuvassa ja teloo vielä ittensä.
Niin siis mutta kesken synkkien odotelmieni puhelin sitten soi ja
häivähti mielessä että joko se onneton taas on ojassa kun
hakkapeliitatkin on kyllä niin silkoiset, mutta mitäs vielä kun onneni
ja autuuteni potkaisi ja tämä kassaneiti soitti sieltä minulle ja kertoi
kuinka töistään pääsee ja huomasimme ettei ollut tullut puheeksi
kuinka hän tänne pääsisi kun nyt ilmeni tässä vasta ettei hänellä ollut
ajopeliä itsellään paitsi polkupyörä, mutta enhän minä häntä voinut
pistää millään jopolla suhraamaan tuonne pimeille ja jäisille teille
joten nyt lupauduin häntä itse autolla noutamaan.
Tässä sitten kiitin onneani etten ollut lökiin pistänyt mitään
hengenvahvistajaa joten olin valmis tämän palveluksen tekemään ja
kohtapuoliin se koittaakin totuuden hetki, sopivia puheenparsia olen
koettanut kehitellä tätä yhteistä aikaa ajatellen, mutta taitavat
seikkojen suhteet vaikuttaa siten, etten näitä mietelmiäni sitten
tosipaikassa muista. Kai se on siis heittäydyttävä onnentähtensä
vietäväksi ja maallisemmin on tuolla oripojallakin arvonsa arvaamaton
asiassa tässä. Mutta nyt on mentävä tekemään viime käden varmennuksia ja
katsottava ettei autossa ole mitään törkyjä ja köhniä ja sitten se
onkin menoa tuntemattomaan.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 18.12.03 16:30
sittenhän se Keijon kyytiläinen tarraa tietty Keijoon kiinni, jos
pelkääjännnaru uupuu. Ja Keijo joutuu lopumatkaksi kietomaan toisen
kätensä kassaneidin ympäri, jottei tämä vaan tipahtaisi, ei huono
käänne:)
*odottelee edelleen*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Paula
Päivämäärä: 18.12.03 16:39
Tässä jää tenttiin lukematta ihan totaalisesti, on täällä niin paljon
mukavampaa luettavaa. Varovasti Keijo sitten sen orhin kanssa pimeässä!
Muistaakaa heijastimet.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 18.12.03 16:44
*pitää Keijolle peukkuja*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Rick
Päivämäärä: 18.12.03 16:49
Et oo Keijo aatellut alkaa kirjailijaksi? ;)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 18.12.03 16:51
Rick, jos se onkin jo :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Rick
Päivämäärä: 18.12.03 16:55
Fribi, Aika moni ottaa jatko-osia vesi kielellä, joten uran alku ainakin
näyttäs hyvältä. Sitten vielä tarkat ja yksityikostaiset selostukset
illan/yön tapahtumista, johan ois lukijoita ;)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fribi
Päivämäärä: 18.12.03 17:10
Just ja tämmösellä suosion jatkuessa kaavaillaan jo ens viikolla Martti Suosaloa pääosiin esittämään Keijoa. :)
*malttaakohan tässä nyt tietsikan äärestä poistua koko iltana*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fillari
Päivämäärä: 18.12.03 17:31
Tää on kyllä niin ihanata! =)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Paula
Päivämäärä: 18.12.03 17:39
Minun mielikuvissani Keijo kyllä on aika lähellä Martti Suosaloa! ;)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: dippadaa
Päivämäärä: 18.12.03 17:42
Minua kyllä vähän jäi surettamaan se frouvahenkilö, jonka aviovuodetta
Keijokin lienee käynyt kastamassa, tai ainakin vakaa halu moiseen
puuhasteluun on tainnut takaraivoa kolkutella, joten miten on frouvan
laita, tietääkö tästä uudesta lemmenkipinästä vai elätteleekö yhä toivoa
Keijon suhteen.
Voisitko Keijo kertoa tuon salaperäisen frouvan kohtalosta? Ihan vaan,
että miten kaikki alkoi, miten jatkui ja päättyikö koskaan? Kannattaisi
kyllä tunnustaa kaikki ja heti, sillä varmasti kassaneitikin fiksuna
naisena pian vaistoaa asian oikean laidan ja sehän se vasta kamalaa
olisi, mistä sitten leipäsi ostaisit.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Lacet
Päivämäärä: 18.12.03 17:57
MITEN MENI!?!? ;) Kerro kerro kerro Keijo-armas.. ;)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: james potkukelkka
Päivämäärä: 18.12.03 18:18
IKI-IHanaa!!!
Hyvä Keijo, jatka vaan samalla tavalla kun olet nytkin touhunnut. Se tehoaa!!!
Äläkä kuuntele noita "suoraan käsiksi" juttuja, ei hyvät naiset
semmoisesta välitä, hiljaa hyvä tulee, ja kyllä orhisi hoitelee homman,
kunhan ei ala ryöstää taikka muuten vikuroimahan...
Ootellahan mitä ilta on tuleman.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Essz
Päivämäärä: 18.12.03 19:20
Go Keijo :)
*tsemppaa Keijon puolesta*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Trine
Päivämäärä: 18.12.03 19:51
Kylläpä toisilla on sana halussa :o)
*ei malta lähteä töistä kotiinsa*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 18.12.03 20:04
Eiks Keijo vois mennä hakemaan vaikka purkin maitoa? Pliis, olis jotain jännää taas täälläkin...
Nimimerkillä hankin elämän ensi vuonna
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: jag
Päivämäärä: 18.12.03 20:09
Ei keijo nyt voi mennä kauppaan, kun se on nyt ajeluttamassa sitä kassaneitiä hevosella...taitaakin olla vallan pitkä ajelu:)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: mie
Päivämäärä: 18.12.03 20:19
Lue PB ketjua aiemmin tänään, niin tiedät missä mennään. Minäkään en
pääse koneen vierestä kun odotan, josko Keijo kertoisi, miten meni. :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 18.12.03 20:45
Herranjumala! mä en oo huomannu tota Keijon uusinta kun se on tullu
samaan aikaan kun mun oma, oon vaan kattonu viimisimmät ja ollu siis
ihan pimennossa! Kiitos mie kun huomautit! Ja taas jatketaan
jännäämistä...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: hiljaa nyt!
Päivämäärä: 18.12.03 21:14
Antakaa nyt miehelle työrauha!!!
Kyllä se Keijo sitten varmasti raportoi miten kassaneidin kanssa on sujunut kunhan pääsee ajohommistansa.
Toivottavasti on orhi käyttäytynyt, ettei tule kammoa kassaneidille heti ekoilla treffeillä...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: miepä
Päivämäärä: 18.12.03 22:14
niin hillittömän suloista!!!!
voi kuinka ihanaa että on vielä keijoja ja kassaneitejä!
jos kassaneiti on Keijolle paha, menen ja annan oikeen Naisen kätösestä köyliöläistä korvalle
GO Keijo GO!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: jag
Päivämäärä: 18.12.03 22:24
Kyllä hevonen yleensä vaistoaa, jos on jotain tekeillä. Hih, ei pysty
vielä mennä nukkumaan, kun on kytättävä josko Keijo sattuisi
raportoimaan.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Fillari
Päivämäärä: 18.12.03 22:37
Voi pahus, minä kun niin olisin halunnut lukea viimeiset käänteet Keken
seikkailuista. Nyt pitää lähteä duuniin ja vasta aamulla pääsee tänne
takaisin. Höh! =(
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: mie
Päivämäärä: 18.12.03 22:39
On tämä kauheaa, kun joka kerta kun ketju hyppää ylöspäin, niin
jännittää että mitä tuleman pitää - ja aina se on vaan joku muu kuin
Keijo... On kuin Joulupukkia odottais!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: ~telpi~
Päivämäärä: 18.12.03 22:44
*Ja taas joku pettyi...*
Niin, älkää enää kirjoitelko mitään turhaa. Odotellaan itse Keijoa. Toivottavasti vielä tänään ehtii kirjoittaa... :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Ninni^^
Päivämäärä: 18.12.03 22:45
Ihanaa... Tsemppiä Keijo! *kateuden syvä katse*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Jussi k.
Päivämäärä: 18.12.03 22:52
olkaa ny kirjottelemati turhia
vetäytyy pallit painavina yöpuulle
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Wertti
Päivämäärä: 18.12.03 23:00
Jussi-reppana on vaan kateellinen kun miettii että Keijo saattaa olla
tositoimissa tällä hetkellä! Tai ainakin Keijo on päässyt tosi lähelle
ihaNaistansa, täälläkin pidellään peukkuja että tuosta syttyisi
ruusuinen romanssi :)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: miepä
Päivämäärä: 18.12.03 23:46
Keijolle lykkyä tykö...*peukalot verettöminä pitkästä pystyssä pitämisessä*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 18.12.03 23:47
Keijo ilmeisesti on tositoimissa kun ei miehestä kuulu, tai sitten pitää
meitä tahallaan jännityksessä... Tulee pitkä yö koneen vieressä.
Sori kun nostin ja loin turhaa toivoa!
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Keijo
Päivämäärä: 19.12.03 00:20
No niin tämä seikkaperäisempi kuvaukseni tapahtumain pyörteestä on
odotuttanut itseään kun on mainittu pyörre ollut eläväistä laatua ja
hirmuisella tavalla kyllä on ihmisolentoa nyt riepotettu noin henkisellä
tasolla viime päivien puitteissa. Siis mainitsinkin että olin menossa
tätä puheideni kohteena ollutta kassaneitiä noutamaan tälle
sopimallemme hevosajelulle ja tässä vainusin kyllä pienen vaaran kun
tuo autonrohjoni on amerikkalaisvalmisteinen ja sinällään kyllä siis
kovasti tässä asiayhteydessä herraskainenkin vaikka hitusen tietysti jo
iäkäs mutta mieleeni välähti että mitenkä korttini pelaan jos tämä
unelmaini kohde, näinkin hempeästi tohdin sen sanoa nyt tässä, on
yltiöpäisemminkin ekologisesti suhtautunut ja ehkä sivaltaa minua
joksikin kulttuuri-imperialistiksi, mutta turha oli onneksi huoleni
sillä kovin mieluusti istui neito tuohon avaran lämpimään pesään. Ja
suuri oli mieleni vavistus ja tornaado kun näin sain häneen silmäyksen
luoda sillä samalla kun oikein tajusin ettenhän ollut hänen
tosiolevaistaan edes nähnyt muuten kuin siinä edustamansa kaupan asussa
joka on sillä tavalla yhtenevä, niin nythän oli hän korostuneemmin
itsenään tässä, ja voiko ollakaan mutta oli, siis hän oli monella
tavalla vielä täydempään pakattu kaikenlaista viehkoa ja sulokkuutta
mitä suinkin kuvitella saattaa. Vaikka oli vaateparsi tarkoitusperiin
sopivan yksinkertainen ja ohjeeni mukaan lämpötaloutta silmällä pitäen
valittu, hehkui hänen olennostaan tässä nyt sellainen lämmön tulve että
taisin siinä kyllä hikoilla ja palella ja puhua jotakin mesopotamiaa
kun niin olin lumoutuneessa tilassa itse, etten ollut luullut sen
kaltaista olevankaan.
Tämä automatka sujui onneksi kommelluksitta ja kyllä näkö-visio siitä
naapurin Taunuksesta perä ojassa sai ajeluuni vielä lisää varovaisuutta
vaikka elinkin kuin lume-tilassa ja toki siinä onneksi pääsimme
jutusteluun kiinni ja vaivihkaa asiasta tiedusteltuani, selvisi että
hänellä joku vuosi sitten oli ollut hevonen huostassaan jonkinlaisella
hoitamuskontrahdilla ja tätä kautta hän oli perehtynyt sitten tietyssä
määrin tämän jalon eläimen aivoituksiin ja niitä lähestynyt. Eli siinä
mielessäni siunasin tallissa odottelevaa oripoikaa joka maalaismaisesta
ulkoasustaan huolimatta tavallaan näin oli toiminut tietynlaisena
lemmen oraakkelina, enhän olisi millään päässyt vastaavaan tunnetilojen
kosketukseen puheella pallogrilleistä tai mistä lie, lunnin höyhenistä
aivan niin. Ajaessani siinä katseeni kyllä väkisin kirpsahteli
vaivihkaa kohden hänen olemustaan ja kun silloin huomasin hänen
takaisin katsovan niin kyllä varpaat ja haimat ja kaikki rangat ja muut
ruumiinpartikkelit vaihtoivat paikkaa tuon hektisen hurmioni
riepoteltavana.
Pimeähän sitä oli jo kun varsinaisesti sitten pääsin hevospeliä
laittelemaan, mutta huolekkaiden valmistelujeni ansiosta tämä puuha
sujui nopeasti ja kun vielä kannoin kellarista asianmukaiseen
telineeseensä akun, joka siis toimi voiman lähteenä ajokkini tarpeen
tullen käytettävälle valo-laitteistolle, oli asian vaihe varsin selvä
joskin ylimääräistä työtä tein hieman sillä moneen kertaan sain
varmistaa että kaikki on kiinni kun tunnemyrskyn keskellä siinä puuhasin
ja olisi noloa ja hankalaa jos siinä olisi sitten ohjat irronneet tai
muuta katastrofin oiretta. Eli siitäpä opastin tämän jalokkaan neidon
laatimieni vällyjen ja vuotien keskelle hyvään ja mieluisaan olotilaan,
näin päästen irrottamaan hevosen ja sitten, mikä sanottakoon ei ollut
minulle lainkaan vastentahtoista vaan lujasti ja voimaperäisesti silkkaa
hitaasti toteutuvaa haaveen kerrostumaa, pujottautumaan siihen hänen
vierustaansa ja näin antamaan hevoselle lähtömerkin.
Siunauksellisesti hyvälle asialleni ovat melkeinpä kaikki lähistön
reitit, polut ja tiet hevoselle tuttuja ja niinpä ei pimeys olisi
haitaksi siellä mihin tämän perukan harvojen lyhtyjen valo yltäisi ja
synkimpiin paikkoihin saatoin sytyttää tietysti omasta vipusestaan
lampun, jonka olin naapurin traktorin raadosta vanhan kanalan takaa
tähän nimenomaiseen virkaan evakuoinut, luvan kanssa kyllä.
Kopsuttelimme siis siinä alkuun isompaa tietä pienen matkaa ja koko ajan
tulin vakuuttuneemmaksi hänen "seikkojensa sulosta", ja pääsimmehän
sitten lumisemmalle peltotielle missä saatoin kehottaa hevosta lisäämään
faarttia minkä tuo oivallinen luontokappale epäröimättä tekikin ja
lunta pöllysi tietysti päällemmekin mutta hyvin varustautuneina se ei
meitä haitannut vaan pikemmin lisäsi vauhdin ekstaashia ja tuntua, näin
kun pystyin mainitusta lumesta heijastuvassa valossa myös
kyyditettäväni kasvoilta tunteen tilan lukemaan. Sittemmin jouduin
hiukan hölläilemään vauhtia kun erkaneva tientapainen sukelsi metsään,
ja napsaisin lisävaloakin päälle tässä vaikka hevonen olisi kai mennyt
ulkomuististakin, mutta tokihan tahdoin itsekin nähdä missä kohden
sijaintimme vallitsee ja sitäpaitsi liian viisaana voisi hevonen kääntyä
polunkulmasta ennenaikaisesti kotia kohti jos arvelisi sen
proknooseihinsa paremmin soveltuvaiseksi. Pysäyttelin ajokkini kaavailun
mukaisesti pienen kalliontöppäreen päälle, jolta laelta siis sentään
taivaankappaleiden himmeässä valossa avautui jonkinlainen maisemakin
jäätynelle järvenselälle, ja tässä sain tilaisuuden penkoa vällyjen
seasta etukäteisesti sinne varaamani termospullon josta näin saatoin
tarjoilla höyryävää lökiä seuralaiselleni ja itselleni myös ja
suorastaan täydellisenä väikkyypi mielessäni tuo hetki aivan ainiaan.
Siinä juomaa (johon olin hämmentänyt vain erinomaisen vähän sitä
hupsluikkaria) nauttiessamme hetken ylläpidimme silkkaa hiljaisuutta, no
hevonen tietysti tapansa mukaan siinä hörpötteli väliin kuten
soveliasta onkin, ja sittenhän, niin kuin ei minulle nyt jo olisi
kaikkea hyvää kyllikseni suotu, alkoi tämä kuin ihmeen kautta
matkalaisenani oleva neito hiljalleen kertoilla kuinka oli hän minua
silmäillyt kaupan tiloissa hetkisen aikaa jo, ja minä kun luulin olleeni
tunteideni ja sisimpien elämysteni kera yksin ja näin ollut vajota
keksihyllyn takana lymyäväksi olioksi, mutta ei vaan näin alkoi minulle
hitaasti valjeta koko tämä tunnekehien piruetti. Vaikka en vieläkään
siis rohjennut olla varma hänen tunteensa perimmäisestä syvyydestä, niin
kumminkin otin siinä asiakseni kysyä, josko hevosajelu tai muu
ihmiselon toimi olisi sellainen, että kehtaisi vaikka uusiksikin ottaa,
näin halusin joitakin ohjia omaankin käteeni taas saada, ja kun hän
sanoi tällaisen järjestelyn olevan hänenkin mielihalujensa mukaista,
saatoin vain sanoa että kuinka tämä tilanne ja sen kehittämä käänne
saikaan minut onnelliseksi.
Kotiinpäin laskettelin taas peltojen halki, ja oli kuin olisi
oripoikakin vaistonnut ilmassa olevan ylimaallisia aaltoiluja, sillä
niin se viehkoontui vielä äskeistäkin hurjempaan menoon ja sainkin olla
jo ohjissa tarkkana kuhisevan lumen keskellä, jotta välttäisimme ojat
ja esteet sikäli kun niitä edes nähdä saatoin, mutta en malttanut
hidastaakaan kun tuntui siltä että näin hurja meno kuvasti sillä
hetkkellä sielujemme sisintä ja tuntui jyhkeä veturinikin saaneen osansa
tästä "ikuisuuden kiihkosta". Perillä saatoin vielä tehdä palveluksen
uudelle ystävälleni ja tuntemusteni kohteelle, kun tiesin tällaisen
pakkas-ajelun nostavan näläntunteen pintaan nirsommassakin neidossa,
mitä tyyppiä en kyllä arvellut hänen edustavan. Eli hänestä mainiota
apua saatuani uskollisen ja oivan hevoskappaleen kuivattelussa ja
yöpuulle laitossa, pystyin tarjoilemaan tuolle jo mielessäni vallan
myyttiseksi kohoavalle neidolle laatimiani lämpöisiä voileipiä, joiden
itse keksimäni juustokuorruteseoksen tiesin tekevän hyväkseni äänetöntä
työtään, ja onnittelin itseäni näistä osuneista päätelmistäni tuon
viime kädessä hennonpuoleisen neitosen juuri taukoa pitämättä syötyä
kolme varsin muhkeasti mitoitettua leipäyksikköä. Näin siis
onnistuneesti myöhäisateriaa nautittuamme oli selvää, että olisi eron
aika, kun vähittäiskauppa olisi odottava neitoni palveluksia
huomennakin ja vaikkemme asiasta ääneen puhuneet, tuntui molemmille
selvältä että vielä ei ainakaan olisi hänen soveliasta öitseä tykönäni
ja minusta tämä toden totta olikin paras ratkaisu sillä kyllähän olen
tämän asiani kanssa nyt niin vakavamielisesti liikkeellä että turha on
pilata mitään höselöivän hormoonierityksen teettämillä ennenaikaisilla
kujeilla ja kepposilla kun kaikella sittemmin on aikansa ja paikkansa.
Lökimausteeni onnettomana sivujuonteena en vain pystynyt häntä enää
kotiuttamaan autolla, vaan älysinpä hälyttää tutun pirssimiehen hätiin
ja ensin ajattelin asetella kassaneidin vain autoon ja herrasmiehen
lailla maksaa matkan etukäteen omasta toimestani, mutta vielä minulla
toimi järki siinä määrin että ymmärsin kuinka huonoa olisi noin vain
lähettää hänet matkoihinsa ja niinpä asetuin itsekin pirssiin ja sain
näin toimia seuralaisena ja illan isäntänä kauniiseen loppuun asti, kun
hän kotitalonsa öisten varjojen keskellä vielä vannotti minua
huomisten suunnitelmien pitävyydestä ja niin kuin en olisi ollut tässä
niillä jalansijoillani maailman onnellisin mies, hän vielä pikaisesti
minuun tarttui painaen nopean suukkosen huulilleni ja enpä tainnut olla
tajuissanikaan kun hän huikkasi hyvän yön ja oli mennyt.
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: JM
Päivämäärä: 19.12.03 00:42
Voi ei! Sinusta, Keijo, taisi juuri tulla kirjailija! :)
Todella, todella suloista. *sanaton*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: JM
Päivämäärä: 19.12.03 00:48
Taisi pukki...siis JOULUpukki kuulla Keijon lahjatoiveen ;)
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Paula
Päivämäärä: 19.12.03 01:16
****************Ihanaa! **************************
Kannatti nousta vielä sängystä katsomaan josko sittenkin... Voi,
mitenkähän sitä malttaisi nukahtaa kun näin ihana tarina pyörii
mielessä? *huoh*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: Kassaneiti
Päivämäärä: 19.12.03 01:55
*huoks*
Miksei meidänkin kaupassa käy Keijoa...
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: böö
Päivämäärä: 19.12.03 07:22
miltähän nyt keken vaimosta tuntuu?
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: PB
Päivämäärä: 19.12.03 07:28
*Onnellinen Keijon puolesta*
Vastaa viestiin
Re: Kauppamme kassaneiti
Lähettäjä: LaukkaHaukka
Päivämäärä: 19.12.03 07:32
*niisk*
Hieno homma! Hyvä, ettet tosiaan lähettänyt naista taksilla yksin
tiehensä. ;) Ihan hyvin Keijon harkinta toimi tuossakin tunnetilassa..
Taas nähdään kanta-asiakkuuden edut.... |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.